Sairaalassa

Ja kun viimeksi kerroin että kaikkea kivaa on päässyt tapahtumaan, niin olihan se odotettavissa että eipä sitä kauaa kestä... Nuorimmaisen kanssa sitten käytiin pari päivää infektio-osastolla nesteytyksessäkin. Hirveää katsoa kun toinen on niin huonona että makaa vain. Onneksi tätä ennen ei ole tarvinnut tätäkään kokea ja toivottavasti ei enää koskaan tarvitse uudelleen kokea. Se huoli ja mure mikä toisesta on, on ihan sanoinkuvaamattoman kauheaa.

Nyt elämänilonsa on takaisin saanut ja jaksaa taas leikkia ja käydä äitinsä hermoille perinpohjaisesti. Joten normaali elämä jatkuu.

Sitten mulla on ollut etsinnässä kuva hiuksista jollaiset ovat H&M:n mainoksessa olevalla naisella. Netistäkään en ole löytänyt sellaista kuvaa. Olen ihan myyty hiuksille tai värjäykselle joka siinä mainoksessa on mutta kuvaa en löydä parturilleni mistään... Auttakee! Eli ne on sellaiset ruskeat korvan alapuolelle ja sitten muuttuu vaaleiksi/vaalean ruskeiksi, kuin olisi tosi pitkä juurikasvu. Aivan ihanan väriset!

 

Ja nyt vähän hehkutusta surun jälkeen, olen löytänyt vihdoin ja viimein deodorantteja jotka passaavat minulle. Olen aina ollut herkkä kainaloinen ja olen sen tuhat erilaista roll onia koittanut mutta ainoastaan apteekista ostettava Vichyn hajuton on mulle käynyt. Mutta se on maksanut aina niin järjettömän paljon ja kuitenkin on tuntunut siltä, että yhtä tyhjän kanssa laittaa sitä kun se ei tuoksu yhtään millekkään. 

Vaan tadaa Avonin Naturals tuotteet yllättäen käyvätkin minulle! Olen aivan täpinöissäni, vihdoin ja viimein 10 vuoden etsinnän jälkeen kerrankin voin käyttää roll oneja jotka tuoksuvat. Ja eivätkä maksa kuin parisen euroa. Olen rakastunut.